perjantai 12. helmikuuta 2010

Elokuvaopiskelijoiden ehkä kautta aikojen haastavin matka Ruotsiin...

Voisi kuvitella, että naapurimaahan matkaaminen on suhteellisen nopeaa, helppoa ja kivutonta. Mutta voi sen vaikeammankin kautta tehdä, niin kuin Niin paljon sinua halusin -tiimi todisti viime viikon Göteborgin matkalla.

Aino ja Niina suuntasivat siis viime viikon tiistaina Göteborgiin, pohjoismaisten elokuvakoulujen tapaamiseen. Mukana reissussa olivat myös kolme muuta koulumme projektia ja edustajaa; Miro Laiho elokuvallaan Herääminen, Martta Tuomaala elokuvallaan Aatamin naiset ja Mikko Keskiivari elokuvallaan I am Youtube.
Ensimmäinen mutka tuli matkaan, kun kapteeni infosi kesken laskeutumisen, että Göteborgin kentällä on niin paljon lunta että joudumme odottelemaan ilmatilassa hetken. Odottelun jälkeen seurasi kuulutus, jossa infottiin ettei Göteborgiin voi laskeutua ollenkaan lumen takia... Joten mennään Osloon. Tilanne oli jotain epäuskoisen ja huvittavan väliltä kun tajusimme, että nyt mennäänkin Norjaan. Oslon kentällä sitten ruokailtiin lentoyhtiön laskuun ja mietittiin seuraavaa peliliikettä. Seuraava liike oli sekin jotain epäuskoisen ja huvittavan välimaastosta; päätettiin lähteä lentoyhtiön tarjoamalla bussikuljetuksella Oslosta Göteborgiin. Noin 300 km, 5-6 tuntia bussissa ja käytännössä olemattomat yöunet seuraavan aamun tapaamista varten.
Vaan eipä ollut bussilla matkustaminenkaan yllätyksiä vailla; allekirjoittanut heräsi siihen, että bussi pysähtyy keskelle pilkkopimeää metsää ja joku nainen astuu bussiin. Nainen kertoo, että tiellä on tapahtunut onnettomuus, ja kaikki autot joutuvat odottamaan tien siivoamista. Ja näin päästiin taas odottelemaan. Parisen tuntia jonossa hitaasti madellen sekä öinen retki ruotsalaisten rekkakuskien kansoittamalle huoltoasemalla, ja taas päästiin jatkamaan matkaa. Loppupeleissä saavuimme Göteborgiin viiden aikaan aamulla, lähes 12 tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Seuraavana aamuna noustiin raikastavien kahden tunnin yöunien jälkeen ja suunnattiin Göteborgin yliopistolle. Keskiviikkona mukaan liittyivät myös leffamme kuvaaja Kerttu ja toinen koulumme opiskelija Hannu, jotka olivat viettäneet Göteborgissa jo useamman päivän elokuvaaja Vittorio Storaron master class -opetuksessa. Yliopistolla jokainen paikalla olleesta kuudesta korkeakoulusta sai oman katselutilan, jossa näytettiin oman koulun leffoja. Päivän mittaan vierailimme myös muiden koulujen tiloissa ja tutustuimme kollegoiden tuotoksiin. Leffoja kävi päivän aikana katsomassa ihan mukava määrä ihmisiä, mutta valitettavasti moni ei uskaltautunut kommentoimaan tai kyselemään elokuvista. Reaktioiden perusteella vastaanotto oli kuitenkin positiivinen.
Näytäntöjen jälkeen tutustuimme Göteborgin keskustaan, tuhlailimme kruunuja ja haistelimme meininkiä. Illemmalla oli luvassa opiskelijoiden yhteinen cocktail-tilaisuus ravintola Etc Grandessa. Nautiskelimme tilaisuudessa viiniä ja pikkupurtavaa, mutta megalomaanisen univelan painaessa päälle, suuntasimme jo alkuillasta nauttimaan huikean libanonilaisen illallisen ja nukkumaan.

Reissun viimeinen päivä kulutettiin kaupungilla. Tutustuimme ennen kaikkea Göteborgin second hand -kauppoihin ja kirppistarjontaan, ja haalimme kotiinviemisiksi kummallisia kirjoja, hienoja vaatteita, zombie-leffoja ja hippimusiikkia. Uskomatonta kyllä, kotimatka sujui täysin moitteetta, ei edes Norjassa tarvinut piipahtaa. Kaiken kaikkiaan reissu oli hauska mutta lyhyt, myös Norjan seikkailun aiheuttama univelka rasitti muutenkin lyhyttä matkaa. Mutta hauskaa oli kaikesta huolimatta, suuri kiitos kaikille matkakumppaneille ja koululle reissun tarjoamisesta!

Oslon lentokentällä, eli ihan siellä missä piti... No onpahan sentään ruokakupongit!

Ruokakupongin saamisen syy wether...?

Lentokentällä syötiin suurehkot pizzat. Ja ei, korilautasten koko ei valehtele yhtään.

Mikko, Martta ja Miro öisessä metsässä jossain Itä-Ruotsissa.

Seuraavana aamuna meidät toivotettiin kuitenkin tervetulleeksi Göteborgiin. Vihdoinkin oikeassa paikassa!

Vaikkei kuvasta uskoisi, näytöksessä oli paljon katsojia.

Aino kertoo NPSH:stä Göteborgin koulun opettajalle.

Tampere sai yhden isoimmista näytöshuoneista.

Näytännön jälkeen pyörittiin kaupungilla...

Ja illalla nautiskeltiin viiniä Etc Grandessa.

Myöhään illalla tutustuttiin vielä Ruotsin tv-tarjontaan.

Viimeinen päivä vietettiin persoonallisilla kirppiksillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti